Otto Kranni ja Itämeren ympäristörikos – mitä Baltic Princess -tapauksessa tapahtui?

Hakusana “Otto Kranni ja Itämeren ympäristörikos” viittaa verkossa joulukuussa 2022 M/S Baltic Princess -aluksella tapahtuneeseen kohuun, jossa laivan sviitin kalusteita heitettiin parvekkeelta mereen. Tapahtumasta kuvattu video levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa ja nousi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi.

Tapaus herätti poikkeuksellisen paljon keskustelua, koska siinä yhdistyivät useat suomalaisia kiinnostavat aiheet: Itämeren suojelu, humalainen häiriökäyttäytyminen, yritysjohtajan vastuu, somejulkisuus, omaisuuden vahingoittaminen ja lopulta rikosoikeudellinen vastuu.

Henkilöllisyyskysymyksessä tarvitaan kuitenkin tarkkuutta. Verkossa tapaus on yhdistetty Otto Krannin nimeen, mutta keskeisessä suomalaisessa oikeusuutisoinnissa käräjäoikeudessa tuomittua miestä ei nimetä. Siksi rikostuomion yksityiskohdat on turvallisinta kuvata tässä artikkelissa ilman kategorista väitettä siitä, että juuri nimeltä mainittu henkilö olisi ollut oikeudenkäynnin vastaaja.

Myös rikosnimike vaatii täsmennystä. Vaikka hakutermeissä käytetään usein sanaa ympäristörikos, oikeudessa täsmällinen rikosnimike oli ympäristörikkomus. Kalusteita mereen heittänyt mies tuomittiin vahingonteosta ja ympäristörikkomuksesta.

Miten Otto Krannin nimi liittyy tapaukseen?

Otto Krannin nimi on myöhemmin yhdistetty verkossa Baltic Princess -kohuun. Vuoden 2022 uutisoinnissa tapahtumien keskiössä ollut henkilö kuvattiin pirkanmaalaisen rakennusalan yrityksen toimitusjohtajaksi, joka oli heittänyt aluksen kalusteita mereen ja julkaissut tilanteesta videon TikTokissa.

Keskeisessä oikeusuutisoinnissa samaa henkilöllisyyttä ei kuitenkaan vahvistettu nimellä. Myös vuoden 2024 käräjäoikeuden ratkaisua käsitelleessä uutisessa vastaajasta puhuttiin miehenä ja rakennusalan yrityksen toimitusjohtajana.

Tästä syystä on olennaista erottaa kaksi asiaa toisistaan:

• Otto Krannin nimen esiintyminen tapaukseen liittyvissä verkkohauissa ja muussa keskustelussa
• käräjäoikeuden ratkaisusta luotettavasti vahvistetut tiedot.

Tässä artikkelissa rikostuomiota ei siksi kutsuta “Otto Krannin tuomioksi”, vaan puhutaan kalusteita mereen heittäneestä miehestä.

Mitä Baltic Princessillä tapahtui joulukuussa 2022?

Tapaus sattui M/S Baltic Princess -risteilyaluksella joulukuussa 2022.

Sosiaalisessa mediassa levinneellä videolla nähtiin, kuinka mies heitti sviitin parvekkeelta aluksen kalusteita mereen. Taustalla muu seurue kuvasi tilannetta ja reagoi tapahtumiin.

Kyse ei ollut seurueen ainoasta häiriöstä. Laivayhtiön mukaan sama ryhmä aiheutti ongelmia myös muualla aluksella.

Julkisuudessa kerrottiin esimerkiksi tapauksesta, jossa yksi seurueen jäsenistä virtsasi laivan kylpyläosaston saunan kiukaalle.

On tärkeää huomata, ettei kaikkia seurueen tekoja pidä automaattisesti liittää samaan henkilöön. Julkiset tiedot puhuvat eri kohdissa kalusteita heittäneestä miehestä ja muista ryhmän jäsenistä.

Somevideo teki tapauksesta valtakunnallisen

Baltic Princess -kohun leviämisessä sosiaalisella medialla oli ratkaiseva merkitys.

Kalusteita heittänyt mies vahvisti itse julkaisseensa videon TikTokissa. Myöhemmin alkuperäinen julkaisu poistettiin, mutta siihen mennessä videota oli jo kopioitu ja jaettu laajalti eteenpäin.

Tämä on yksi tapauksen keskeisistä opetuksista.

Kun video kerran leviää sosiaalisessa mediassa, alkuperäisen käyttäjän mahdollisuudet hallita sen myöhempää käyttöä vähenevät nopeasti.

Baltic Princess -video päätyi keskusteluihin, uutisjuttuihin ja eri sosiaalisen median palveluihin. Muutamassa päivässä tilanteesta, joka oli tapahtunut yhden risteilyseurueen sisällä, tuli valtakunnallinen mainekriisi.

Tallink Silja laskutti seurueelta noin 1 000 euroa

Tallink Silja reagoi tapahtumiin nopeasti.

Vuoden 2022 alkuvaiheen tietojen mukaan varustamo laskutti seurueelta mereen heitetyistä kalusteista noin 1 000 euroa.

Tämä summa oli ensimmäinen varustamon ilmoittama arvio vahingoista.

Myöhemmässä käräjäoikeuden käsittelyssä mereen heitettyjen kalusteiden arvoksi vahvistettiin tarkemmin 1 232 euroa.

Summien välillä ei ole varsinaista ristiriitaa. Ensimmäinen oli tapahtumien jälkeen kerrottu noin-arvio, kun taas jälkimmäinen oli oikeusprosessissa käytetty tarkempi vahingon määrä.

Oikeuden käsittelyyn mennessä vahinko oli jo korvattu Tallink Siljalle.

Seurue sai vähintään vuoden matkustuskiellon

Kalustevahinkojen lisäksi Tallink Silja määräsi seurueelle vähintään vuoden mittaisen matkustuskiellon yhtiön aluksille.

Tämä kertoo siitä, kuinka vakavasti laivayhtiö suhtautui tapahtumiin.

Kyse ei ollut vain yksittäisestä rikkoutuneesta kalusteesta, vaan kokonaisuudesta, jossa yhdistyivät häiriökäyttäytyminen, omaisuusvahinko ja mereen heitetty materiaali.

Laivayhtiön näkökulmasta matkustuskielto oli keino osoittaa, ettei vastaavaa käytöstä hyväksytä sen aluksilla.

Baltic Princessin kapteeni päätti asian viemisestä poliisille

Alkuvaiheessa ei ollut varmaa, johtaisiko tapaus rikosprosessiin.

Tallink Silja jatkoi kuitenkin tapahtumien selvittämistä ja päätti myöhemmin tehdä poliisille tutkintapyynnön.

Päätöksen asian viemisestä poliisille teki Baltic Princessin kapteeni.

Tämä oli tapauksen kannalta merkittävä vaihe, sillä sosiaalisessa mediassa levinneestä kohusta tuli samalla viranomaisasia.

Poliisin tehtäväksi tuli arvioida, täyttivätkö tapahtumat rikoksen tunnusmerkistön.

Ympäristörikos vai ympäristörikkomus?

Tämä on tapauksen juridisesti tärkein täsmennys.

Verkossa käytetään paljon ilmaisua “Itämeren ympäristörikos”, mutta Pirkanmaan käräjäoikeuden käyttämä rikosnimike oli ympäristörikkomus.

Kalusteita mereen heittänyt mies tuomittiin kahdesta rikoksesta:

• vahingonteosta
• ympäristörikkomuksesta.

Näitä käsitteitä ei pidä sekoittaa.

“Ympäristörikos” voi yleiskielessä tarkoittaa laajasti ympäristöön kohdistuvaa rikollista toimintaa, mutta rikosoikeudessa eri teoilla on omat täsmälliset rikosnimikkeensä.

Tässä tapauksessa tuomioon kirjattu rikosnimike oli ympäristörikkomus.

Mikä tuomio tapauksessa annettiin?

Pirkanmaan käräjäoikeus ratkaisi asian kesäkuussa 2024.

Käräjäoikeus tuomitsi kalusteita mereen heittäneen miehen vahingonteosta ja ympäristörikkomuksesta 40 päiväsakkoon.

Päiväsakkojen yhteissumma oli tuomitun tuloilla 480 euroa.

Lisäksi oikeudessa vahvistettiin, että mereen heitettyjen kalusteiden arvo oli 1 232 euroa.

Kalusteiden aiheuttama vahinko oli jo korvattu Tallink Siljalle.

Nämä tiedot muodostavat tapauksen keskeisen oikeudellisen lopputuloksen.

Tuomio on lainvoimainen

Vuoden 2024 ensimmäisessä uutisoinnissa oikeusprosessin lopullisuus ei ollut vielä välttämättä selvillä.

Tilanne tarkentui myöhemmin.

Yle päivitti tapausta käsittelevän oikeusuutisensa 7. toukokuuta 2026 ja vahvisti, että tuomio on lainvoimainen.

Tämä tarkoittaa, että ratkaisua voidaan nykyisin käsitellä oikeudellisesti lopullisena tavallisen muutoksenhakuprosessin näkökulmasta.

Samalla on kuitenkin tärkeää pitää erillään kaksi kysymystä: se, mitä oikeus ratkaisi, ja se, kuka vastaaja oli nimeltään.

Oikeusuutisessa henkilöä ei nimetty.

Miksi vahingonteko kuului tuomioon?

Mereen heitetyt kalusteet olivat Tallink Siljan omaisuutta.

Niiden tahallinen heittäminen mereen aiheutti varustamolle taloudellista vahinkoa, koska kalusteet piti korvata uusilla.

Tämä muodosti tapahtuman omaisuusrikokseen liittyvän osuuden.

Oikeuden mukaan kalusteiden arvo oli 1 232 euroa.

Sama teko sisälsi kuitenkin myös ympäristöön liittyvän ulottuvuuden, koska tavaraa heitettiin mereen.

Siksi tuomioon kuuluivat sekä vahingonteko että ympäristörikkomus.

Miksi Itämeren roskaaminen herätti Suomessa voimakkaan reaktion?

Itämeri on suomalaisille erityisen tärkeä ympäristökysymys.

Sen tilaan liittyvistä ongelmista on keskusteltu vuosikymmenten ajan, ja meren suojeluun osallistuvat niin valtio, kunnat, yritykset, järjestöt kuin yksityiset ihmisetkin.

Itämeren keskeisiä ongelmia ovat esimerkiksi:

• rehevöityminen
• ravinnekuormitus
• happikato
• roskaantuminen
• mikromuovit
• haitalliset kemikaalit
• meriluonnon heikkeneminen.

Yksittäisten kalusteiden vaikutusta ei tietenkään pidä rinnastaa esimerkiksi koko Itämereen kohdistuvaan ravinnekuormitukseen.

Tahallinen tavaran heittäminen mereen herättää silti ymmärrettävästi voimakasta paheksuntaa.

Esineiden heittäminen laivalta voi olla myös turvallisuusriski

Ympäristökysymyksen lisäksi kalusteiden heittäminen laivalta voi aiheuttaa vakavan turvallisuusriskin.

Matkustaja-aluksella on eri korkeuksilla kansia, parvekkeita ja ulkotiloja, joissa voi oleskella ihmisiä.

Raskaan esineen pudottaminen ylemmältä parvekkeelta voisi pahimmillaan osua alempana olevaan matkustajaan tai henkilökunnan jäseneen.

Baltic Princess -tapauksessa ei julkisten tietojen perusteella raportoitu henkilövahingoista.

Se ei kuitenkaan muuta sitä, että toimintaan sisältyi vaara.

Seurueen muut häiriöt lisäsivät tapauksen vakavuutta

Kalusteiden heittäminen ei ollut ainoa asia, josta seurue joutui julkisuuteen.

Tallink Siljan mukaan ryhmä aiheutti häiriötä muuallakin aluksella.

Tunnetuin esimerkki on tapaus, jossa yksi seurueen jäsenistä virtsasi kylpyläosaston saunan kiukaalle.

Tämä yksityiskohta levisi laajasti julkisessa keskustelussa ja vahvisti mielikuvaa siitä, ettei kyse ollut vain yhdestä harkitsemattomasta tempusta.

Samalla on jälleen syytä korostaa, ettei jokaisen seurueen jäsenen tekoja pidä liittää automaattisesti kalusteita mereen heittäneeseen henkilöön.

Kalusteita heittänyt toimitusjohtaja kommentoi tapahtunutta

Tapahtumien keskiössä ollut toimitusjohtaja kommentoi tapausta Valavuori Live -ohjelmassa.

Hän kertoi seurueen käyttäneen alkoholia pitkään ennen tapahtumia ja kuvasi kalusteiden heittämistä päähänpistoksi.

Hän vahvisti myös julkaisseensa videon itse TikTokissa.

Myöhemmin hän pahoitteli tapahtunutta.

Lisäksi hänen johtamansa yrityksen kerrottiin aikovan tehdä lahjoituksen Itämeren suojelua varten.

Anteeksipyyntö ei kuitenkaan estänyt myöhempiä seurauksia.

Rakennusyritys menetti urakoita kohun seurauksena

Baltic Princess -kohulla oli myös liiketoiminnallisia vaikutuksia.

Yle vahvisti vuoden 2022 uutisoinnissaan, että kalusteita heittäneen toimitusjohtajan johtama pirkanmaalainen rakennusyritys menetti urakoita kohun seurauksena.

Tämä nosti esiin laajemman keskustelun yritysjohtajan vastuusta.

Toimitusjohtaja yhdistetään usein vahvasti yritykseensä, vaikka hänen toimintansa tapahtuisi työajan ulkopuolella.

Siksi henkilökohtaisella mainekriisillä voi olla vaikutuksia myös:

• asiakkaisiin
• yhteistyökumppaneihin
• urakkasopimuksiin
• henkilöstöön
• yrityksen julkisuuskuvaan.

Baltic Princess -tapaus tarjosi tästä poikkeuksellisen konkreettisen esimerkin.

Sosiaalinen media muutti tapauksen mittakaavan

Ilman sosiaalista mediaa tapahtuma olisi voinut jäädä paljon pienemmäksi uutiseksi.

Tällä kertaa tilanteesta kuvattiin video, jonka tapahtumien keskiössä ollut mies itse julkaisi.

Kun sisältö alkoi levitä, sen hallinta muuttui käytännössä mahdottomaksi.

Videota kopioitiin, kommentoitiin ja jaettiin uudelleen.

Tapaus eteni nopeasti:

risteilytapahtuma → TikTok-video → somekohu → valtakunnallinen media → yritysmaineen ongelmat → poliisitutkinta → käräjäoikeus.

Koko prosessi osoittaa, kuinka voimakkaasti sosiaalinen media voi moninkertaistaa yksittäisen teon seuraukset.

Mainehaitta voi kestää paljon pidempään kuin itse kohu

Itse tapahtuma kesti vain hetken.

Julkiset seuraukset jatkuivat kuitenkin vuosia.

Vuonna 2022 puhuttiin risteilykohusta ja yrityksen menettämistä urakoista.

Vuonna 2024 aihe palasi julkisuuteen käräjäoikeuden tuomion yhteydessä.

Vuonna 2026 uutiseen lisättiin tieto siitä, että tuomio oli lainvoimainen.

Tämä osoittaa, että internetissä syntynyt mainekriisi voi seurata henkilöä tai yritystä pitkään alkuperäisen tapahtuman jälkeen.

Epäily, syyte ja tuomio eivät tarkoita samaa asiaa

Baltic Princess -tapaus on hyvä esimerkki myös siitä, miksi rikosjournalismissa juridisten käsitteiden täytyy olla tarkkoja.

Prosessi etenee yleensä vaiheittain.

Rikosepäily tarkoittaa, että viranomaiset selvittävät, onko rikosta tapahtunut.

Syyte tarkoittaa syyttäjän vaatimusta tuomioistuimessa.

Tuomio syntyy vasta oikeuden ratkaistessa asian.

Lainvoimainen tuomio tarkoittaa, että tavallinen muutoksenhakuprosessi ei enää muuta ratkaisua.

Baltic Princess -tapauksessa nykyisin vahvistettu tieto on, että kalusteita mereen heittäneen miehen tuomio vahingonteosta ja ympäristörikkomuksesta on lainvoimainen.

Miksi henkilöllisyyden kanssa pitää olla tarkka?

Rikosuutisessa henkilön nimen yhdistäminen tuomioon on vakava väite.

Jos luotettava oikeusuutinen ei nimeä vastaajaa, henkilöllisyyttä ei pitäisi päätellä vain sen perusteella, että sama nimi esiintyy keskustelupalstoilla, hakukoneissa tai heikommissa verkkolähteissä.

Baltic Princess -tapauksessa verkossa käytetään paljon Otto Krannin nimeä.

Samaan aikaan keskeisessä oikeusuutisoinnissa puhutaan nimettömästä kalusteita mereen heittäneestä miehestä ja rakennusalan yrityksen toimitusjohtajasta.

Tästä syystä SEO-hakusana voidaan käsitellä artikkelissa, mutta oikeudellista tuomiota ei pidä kategorisesti nimetä Otto Krannin henkilökohtaiseksi tuomioksi ilman riittävän vahvaa alkuperäislähdettä.

Mitä tapauksesta voidaan oppia ympäristövastuusta?

Itämeren suojelusta puhuttaessa huomio kohdistuu usein suuriin päästölähteisiin, mutta myös yksittäisen ihmisen toiminnalla on merkitystä.

Perusperiaate on yksinkertainen:

mereen ei kuulu heittää tavaraa.

Ympäristövastuulliseen toimintaan kuuluu esimerkiksi:

• jätteiden asianmukainen käsittely
• luonnon roskaamisen välttäminen
• merialueiden kunnioittaminen
• muiden omaisuuden suojeleminen
• oman toiminnan turvallisuusvaikutusten huomioiminen.

Baltic Princess -tapaus teki tästä hyvin näkyvän muistutuksen.

Mitä tapauksesta voidaan oppia somekäyttäytymisestä?

Tapauksen toinen suuri opetus koskee sitä, mitä verkkoon kannattaa julkaista.

Hetken mielijohteesta julkaistu video voi saada seurauksia, joita käyttäjä ei osaa ennakoida.

Sosiaalisessa mediassa julkaisu voidaan:

• tallentaa
• kopioida
• lähettää eteenpäin
• julkaista uudelleen
• käyttää uutisissa
• löytää vuosien päästä.

Alkuperäisen videon poistaminen ei tarkoita, että kaikki sen kopiot katoaisivat.

Baltic Princess -tapauksessa videon julkaiseminen vaikutti merkittävästi tapahtuman tunnettuuteen.

Mitä tapauksesta voidaan oppia yritysjohtajan vastuusta?

Yrityksen johtotehtävissä toimivan henkilön julkinen käytös voi vaikuttaa myös organisaatioon.

Vaikka teko tapahtuisi vapaa-ajalla, asiakkaat voivat yhdistää toimitusjohtajan yrityksen arvoihin ja toimintakulttuuriin.

Baltic Princess -tapauksessa vaikutus muuttui konkreettiseksi, kun kalusteita heittäneen toimitusjohtajan johtaman yrityksen kerrottiin menettäneen urakoita.

Maine ei siten ole vain abstrakti viestinnällinen asia.

Sillä voi olla suoria taloudellisia seurauksia.

Miksi tapauksesta puhutaan yhä?

Baltic Princess -tapauksen pitkäikäisyys selittyy usealla tekijällä.

Ensinnäkin video oli erittäin helposti ymmärrettävä ja tunteita herättävä.

Toiseksi Itämeri on suomalaisille tärkeä ympäristöaihe.

Kolmanneksi tapaukseen liittyi yritysjohtaja ja yrityksen menettämät urakat.

Neljänneksi asia eteni rikosprosessiin, joten se palasi uutisiin uudelleen vuoden 2024 tuomion yhteydessä.

Lopulta vuonna 2026 vahvistettiin myös ratkaisun lainvoimaisuus.

Tämän vuoksi tapahtuma on pysynyt hakukoneissa ja julkisessa keskustelussa pitkään.

Usein kysyttyä Baltic Princess -tapauksesta

Mitä Baltic Princessillä tapahtui?

Joulukuussa 2022 mies heitti M/S Baltic Princessin sviitin parvekkeelta kalusteita mereen. Tilanteesta kuvattu video levisi laajasti sosiaalisessa mediassa.

Liittyykö Otto Krannin nimi tapaukseen?

Otto Krannin nimi on yhdistetty tapaukseen verkossa. Keskeisessä oikeusuutisoinnissa käräjäoikeudessa tuomittua henkilöä ei kuitenkaan nimetä, joten tuomiota ei ole perusteltua kategorisesti yhdistää hänen nimeensä ilman vahvaa alkuperäislähdettä.

Mikä oli oikea rikosnimike?

Oikea rikosnimike oli ympäristörikkomus. Lisäksi mies tuomittiin vahingonteosta.

Mikä rangaistus annettiin?

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kalusteita mereen heittäneen miehen 40 päiväsakkoon.

Sakkojen yhteissumma oli hänen tuloillaan 480 euroa.

Kuinka paljon kalusteet olivat arvoltaan?

Käräjäoikeuden mukaan kalusteiden arvo oli 1 232 euroa.

Vahinko oli korvattu Tallink Siljalle.

Paljonko Tallink Silja laskutti aluksi?

Vuoden 2022 alkuvaiheen uutisoinnissa seurueelta laskutettiin kalusteista noin 1 000 euroa.

Saiko seurue matkustuskiellon?

Kyllä. Seurue sai vähintään vuoden mittaisen matkustuskiellon Tallink Siljan aluksille.

Kuka teki päätöksen asian viemisestä poliisille?

Päätöksen tutkintapyynnön tekemisestä teki Baltic Princessin kapteeni.

Aiheuttiko seurue muita häiriöitä?

Kyllä. Laivayhtiön mukaan yksi seurueen jäsenistä esimerkiksi virtsasi kylpyläosaston saunan kiukaalle.

Menettikö rakennusyritys töitä?

Kyllä. Julkisuudessa vahvistettiin, että kalusteita heittäneen toimitusjohtajan johtama rakennusalan yritys menetti urakoita kohun seurauksena.

Onko tuomio lainvoimainen?

Kyllä. Tieto tuomion lainvoimaisuudesta päivitettiin 7. toukokuuta 2026.

Otto Kranni ja Itämeren ympäristörikos – mitä tapauksesta voidaan sanoa varmasti?

Hakusana “Otto Kranni ja Itämeren ympäristörikos” johtaa joulukuun 2022 Baltic Princess -tapaukseen, joka nousi yhdeksi suomalaisen sosiaalisen median tunnetuista risteilykohdista.

Tapahtumien keskeiset faktat ovat hyvin dokumentoituja.

M/S Baltic Princessin sviitin parvekkeelta heitettiin kalusteita mereen. Seurue aiheutti myös muita häiriöitä. Tallink Silja laskutti alkuvaiheessa kalusteista noin 1 000 euroa ja määräsi seurueelle vähintään vuoden mittaisen matkustuskiellon.

Baltic Princessin kapteeni päätti myöhemmin, että tapahtumat tulee viedä poliisin tutkittaviksi.

Asia eteni lopulta Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeus tuomitsi kalusteita mereen heittäneen miehen vahingonteosta ja ympäristörikkomuksesta 40 päiväsakkoon. Päiväsakot olivat hänen tuloillaan yhteensä 480 euroa.

Oikeuden mukaan kalusteiden arvo oli 1 232 euroa, ja vahinko oli jo korvattu Tallink Siljalle.

Vuonna 2026 vahvistettiin lisäksi, että tuomio on lainvoimainen.

Juridisesti tärkein täsmennys on se, että tässä tapauksessa rikosnimike oli ympäristörikkomus, ei ympäristörikos.

Toinen tärkeä täsmennys koskee henkilöllisyyttä. Otto Krannin nimi esiintyy tapaukseen liittyvissä verkkohauissa ja keskusteluissa, mutta oikeuden ratkaisua käsittelevässä keskeisessä uutisoinnissa tuomittua henkilöä ei nimetä. Siksi henkilönimen ja rikostuomion välille ei ole syytä tehdä kategorista yhteyttä ilman riittävän vahvaa vahvistusta.

Baltic Princess -tapaus on kiinnostava ennen kaikkea siksi, että siinä yhdistyvät ympäristövastuu, omaisuusvahinko, sosiaalisen median voima ja yritysmaine.

Yksi hetkessä tehty päätös muuttui videoksi, video valtakunnalliseksi kohuksi ja kohu lopulta vuosia kestäneeksi rikosprosessiksi.

Tapauksen yksinkertaisin opetus on silti edelleen sama: Itämeri ei ole paikka tavaroiden tai jätteiden hävittämiselle, ja hetkellinen päähänpisto voi johtaa seurauksiin, jotka kestävät huomattavasti itse tapahtumaa pidempään.