Perttu Pyynösen rikokset ja oikeudenkäynnit – mitä tapauksista tiedetään?e

Perttu Oskari Pyynösen nimi on noussut suomalaisessa rikosuutisoinnissa esiin useiden vakavien väkivaltarikosten ja oikeudenkäyntien yhteydessä. Hänen rikoshistoriaansa kuuluu jo ennen tunnetuinta tapausta annettu pitkä vankeustuomio murhan yrityksestä sekä myöhemmin Vantaan vankilassa tapahtunut henkirikos, josta hänet tuomittiin murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautiseen vankeuteen.

Pyynösen oikeusprosessit eivät päättyneet elinkautiseen tuomioon. Vantaan vankilan henkirikoksen oikeudenkäynnissä tapahtui poikkeuksellinen välikohtaus, josta seurasi myöhemmin erillinen rikostuomio. Lisäksi Pyynönen joutui vuonna 2026 jälleen oikeuteen Riihimäen vankilassa vuonna 2025 tapahtuneesta väkivallanteosta. Tässä myöhemmässä asiassa kyse oli oikeudenkäynnin aikaan murhan yritystä koskevasta syytteestä, ei vielä vahvistetusta tuomiosta.

Kun käsitellään aihetta Perttu Pyynösen rikokset ja oikeudenkäynnit, on erityisen tärkeää erottaa toisistaan tuomitut rikokset, syytteet ja vielä keskeneräiset oikeusprosessit. Aiempi rikostausta ei tarkoita, että henkilö olisi automaattisesti syyllinen myöhemmin nostettuun syytteeseen.

Kuka Perttu Pyynönen on?

Perttu Oskari Pyynönen on vuonna 1998 syntynyt suomalainen mies, jonka julkinen tunnettuus liittyy käytännössä kokonaan vakaviin rikosasioihin. Hänen yksityiselämästään, koulutuksestaan tai työurastaan ei ole samalla tavalla olennaista ja luotettavasti dokumentoitua julkista tietoa.

Siksi Pyynöstä käsittelevässä artikkelissa huomio kannattaa kohdistaa hänen oikeudelliseen historiaansa eikä sellaisten elämäkertatietojen arvailemiseen, joille ei ole vahvaa lähdepohjaa.

Pyynösen rikoshistoriassa toistuvat vakavat väkivaltarikokset. Myös hänen vankeusaikanaan on tapahtunut uusia tilanteita, jotka ovat johtaneet rikossyytteisiin ja oikeudenkäynteihin.

Aiempi murhan yritystä koskenut tuomio

Ennen Vantaan vankilan henkirikosta Pyynönen suoritti jo pitkää vankeusrangaistusta aiemmasta murhan yrityksestä ja muista rikoksista.

Tämä rikostuomio on olennainen osa tapahtumien aikajanaa, sillä juuri aiemman vankeusrangaistuksensa aikana Pyynönen oli Vantaan vankilassa tammikuussa 2022.

Kyse ei siis ollut hänen ensimmäisestä vakavasta väkivaltarikosasiastaan.

Aiemman tuomion jälkeen tapahtunut kehitys tekee Pyynösen oikeushistoriasta poikkeuksellisen. Vakavaa väkivaltarikosta seurasi vankeus, jonka aikana tapahtui uusi henkirikos, ja myöhemminkin hänen vankeusaikaansa on liittynyt uusia väkivaltatapauksia ja oikeusprosesseja.

Vantaan vankilan sellimurha

Pyynösen tunnetuin rikostuomio liittyy Vantaan vankilan matkasellissä tammikuussa 2022 tapahtuneeseen henkirikokseen.

Samassa sellissä olivat Pyynönen, Abshir Diini Muye ja nuori mies, joka joutui pitkäkestoisen väkivallan kohteeksi ja kuoli. Tapauksesta alettiin mediassa käyttää nimitystä Vantaan sellimurha.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi myöhemmin Pyynösen ja Muyen syyllistyneen yhdessä murhaan ja törkeään raiskaukseen. Molemmat saivat elinkautisen vankeusrangaistuksen.

Kyseessä oli poikkeuksellisen vakava rikoskokonaisuus, ja tapaus herätti laajaa keskustelua myös vankien turvallisuudesta suomalaisissa vankiloissa.

Miksi rikos arvioitiin murhaksi?

Suomen rikoslaissa kaikki tahalliset henkirikokset eivät ole murhia. Tappo voi muuttua oikeudellisessa arvioinnissa murhaksi silloin, kun teossa täyttyy jokin laissa säädetyistä ankaroittavista perusteista ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Vantaan vankilan tapauksessa teon raakuus ja julmuus olivat keskeisiä oikeudellisessa arvioinnissa.

Tuomioistuimen mukaan kyse oli henkirikoksenakin erityisen vakavasta teosta. Tästä syystä rikosnimikkeeksi muodostui murha eikä tappo.

Murhasta seuraa Suomessa elinkautinen vankeusrangaistus.

Elinkautinen tuomio vuonna 2023

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi Vantaan sellimurhaa koskevan ratkaisunsa vuonna 2023.

Perttu Pyynönen tuomittiin yhdessä Abshir Diini Muyen kanssa murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautiseen vankeuteen. Myöhemmin Pyynönen valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen.

Helsingin hovioikeus antoi oman tuomionsa 26. helmikuuta 2025. Se katsoi käräjäoikeuden tavoin Pyynösen syyllistyneen yhdessä toisen henkilön kanssa murhaan sekä lisäksi törkeään raiskaukseen. Hovioikeus piti elinkautisen vankeusrangaistuksen voimassa.

Näin käräjäoikeuden keskeinen ratkaisu vahvistui toisessa oikeusasteessa.

Pyynönen todettiin syyntakeiseksi

Vantaan sellimurhan oikeusprosessissa arvioitiin myös Perttu Pyynösen syyntakeisuutta.

Syyntakeisuus on rikosoikeudessa tärkeä käsite. Sen avulla arvioidaan, onko rikoksentekijä teon hetkellä kyennyt ymmärtämään käyttäytymisensä tosiasiallisen luonteen ja oikeudenvastaisuuden sekä hallitsemaan toimintaansa riittävällä tavalla.

Sekä käräjäoikeus että Helsingin hovioikeus katsoivat Pyynösen olleen tekohetkellä syyntakeinen. Hovioikeus ei siten muuttanut myöskään tätä käräjäoikeuden arviota.

Tämä merkitsi sitä, että hänen rikosoikeudellista vastuutaan arvioitiin normaalien rangaistussäännösten mukaisesti.

Hovioikeus ei muuttanut elinkautista

Pyynösen valitus Helsingin hovioikeuteen koski rikosvastuun lisäksi myös uhrin omaisille määrättyjä korvauksia.

Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut pääosin korvauksia eikä elinkautista vankeusrangaistusta. Pyynösen syyllisyys murhaan ja törkeään raiskaukseen jäi voimaan.

Abshir Diini Muye oli aluksi myös valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta, mutta hän luopui myöhemmin omasta valituksestaan.

Pyynösen kohdalla hovioikeuskäsittely muodostui siksi tärkeäksi vaiheeksi: se vahvisti hänen rikostuomionsa ja elinkautisen rangaistuksen.

Korkein oikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväksi

Pyynönen pyrki myöhemmin saamaan ainakin törkeää raiskausta koskevan ratkaisun korkeimman oikeuden arvioitavaksi.

Korkein oikeus ei kuitenkaan myöntänyt valituslupaa.

Näin hovioikeuden ratkaisu jäi voimaan eikä Vantaan vankilan rikoskokonaisuus enää muuttunut tämän muutoksenhakuyrityksen perusteella.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Pyynösen murhasta ja törkeästä raiskauksesta saama elinkautinen on vahvistettu oikeusprosessissa.

Oikeussalissa tapahtunut välikohtaus

Vantaan sellimurhan oikeudenkäyntiin liittyi myös poikkeuksellinen välikohtaus toukokuussa 2022.

Pyynönen nousi oikeussalissa paikaltaan, nimitteli kanssasyytettyään Abshir Diini Muyea ja lähti tätä kohti muovinen veitsi kädessään. Vartijat puuttuivat tilanteeseen, ja oikeudenkäynti jouduttiin keskeyttämään.

Tapahtuma johti myöhemmin kokonaan erilliseen rikosasiaan.

Syyttäjän mukaan Pyynösen toiminnan tarkoituksena oli estää kanssasyytettyä antamasta lausuntoa tai vaikuttaa siihen, mitä tämä kertoisi oikeudessa.

Pyynönen itse kiisti myöhemmässä oikeudenkäynnissä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista koskeneen syytteen.

Tuomio oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi oikeussalivälikohtausta koskevan ratkaisunsa kesäkuussa 2025.

Pyynönen tuomittiin oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta. Käräjäoikeuden mukaan hän pyrki estämään kanssasyytettyään antamasta lausuntoa tai vaikuttamaan lausunnon sisältöön.

Koska Pyynönen suoritti jo elinkautista vankeusrangaistusta, käräjäoikeus katsoi aiemman elinkautisen kattavan myös tämän uuden rikoksen.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, että oikeudenkäynnin aikana tapahtuva toiminta voi muodostaa itsenäisen rikoksen, vaikka se liittyisi toisen rikosasian käsittelyyn.

Uusi väkivaltatapaus Riihimäen vankilassa

Pyynösen oikeusasiat eivät päättyneet Vantaan sellimurhaa koskeneeseen elinkautiseen tai oikeussalivälikohtaukseen.

Kesäkuussa 2025 Riihimäen vankilassa tapahtui uusi vakava väkivaltatilanne. Toisen vangin kimppuun hyökättiin vankilan käytävällä, ja tämä joutui sairaalahoitoon.

Syyskuussa 2026 Perttu Pyynönen vastasi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa tähän tapahtumaan liittyvään murhan yritystä koskevaan syytteeseen.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata oikeudellinen ero aiempiin tapauksiin. Vantaan vankilan murha ja törkeä raiskaus ovat tuomioistuimissa vahvistettuja rikoksia. Riihimäen asiassa kyse oli syyskuun 2026 oikeudenkäynnin aikaan vielä syytteestä.

Mitä Pyynönen myönsi Riihimäen tapauksessa?

Riihimäen vankilan tapausta käsitelleessä oikeudenkäynnissä Pyynönen myönsi valmistaneensa itse käyttämänsä teräaseen.

Hän myönsi myös väkivallan käytön mutta kiisti syytteen murhan yrityksestä sekä sen, että hän olisi valmistanut aseen juuri kyseistä tekoa varten. Hänen puolustuksensa kiisti tappamistarkoituksen.

Tämä teki rikosnimikkeestä keskeisen osan oikeudenkäyntiä.

Rikosoikeudessa se, että syytetty myöntää tietyn fyysisen teon, ei välttämättä tarkoita kaikkien syytteessä esitettyjen oikeudellisten tunnusmerkkien myöntämistä.

Tuomioistuimen tehtävänä on ratkaista muun näytön perusteella esimerkiksi teon tahallisuus ja se, mikä rikosnimike tapahtumiin lopulta soveltuu.

Syyttäjä vaati tuomiota murhan yrityksestä

Syyttäjän mukaan Riihimäen teko oli suunnitelmallinen ja täytti murhan yrityksen tunnusmerkistön.

Syyttäjä vaati Pyynöselle vähintään kahdeksan vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta murhan yrityksestä.

Asiassa esitettiin myös vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä siltä varalta, ettei tuomioistuin katsoisi murhan yrityksen tunnusmerkistön täyttyvän. Vaihtoehtoina olivat esimerkiksi tapon yritys ja törkeä pahoinpitely.

Syyskuun 2026 oikeudenkäyntiraportoinnin aikaan asiassa ei vielä ollut julkaistu lopullista tuomiota.

Siksi tästä tapauksesta on täsmällistä puhua murhan yritystä koskevana syytteenä, ei Pyynösen uutena murhan yritystuomiona.

Murhan yritys ja tapon yritys eivät tarkoita samaa asiaa

Murhan yrityksen ja tapon yrityksen välinen ero voi ulkopuoliselle vaikuttaa pieneltä, mutta rikosoikeudellisesti ero on merkittävä.

Molemmat tarkoittavat tilannetta, jossa syyttäjän näkemyksen mukaan tekijällä on ollut tappamistarkoitus mutta uhri ei ole kuollut.

Murhan yrityksessä mukana täytyy kuitenkin olla myös murhan tunnusmerkistöön kuuluva ankaroittava peruste, kuten vakaa harkinta, erityinen raakuus tai julmuus tai jokin muu laissa määritelty seikka. Lisäksi rikoksen on oltava kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Riihimäen tapauksessa syyttäjän väite suunnitelmallisuudesta liittyi juuri tähän arvioon.

Puolustus puolestaan kiisti murhan yrityksen tunnusmerkistön täyttymisen.

Perttu Pyynösen rikokset ja oikeudenkäynnit aikajärjestyksessä

Pyynösen rikoshistorian kokonaisuutta on helpompi hahmottaa kronologisesti:

• 2020: vakava väkivaltarikos johtaa myöhemmin murhan yritystä koskevaan tuomioon
• 2021: Pyynönen saa pitkän vankeusrangaistuksen aiemmasta murhan yrityksestä ja muista rikoksista
• tammikuu 2022: Vantaan vankilan matkasellissä tapahtuu henkirikos
• toukokuu 2022: sellimurhaoikeudenkäynnissä tapahtuu oikeussalivälikohtaus
• huhtikuu 2023: käräjäoikeus tuomitsee Pyynösen murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautiseen
• helmikuu 2025: Helsingin hovioikeus pitää elinkautisen voimassa
• kesäkuu 2025: Pyynönen tuomitaan oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta
• kesäkuu 2025: Riihimäen vankilassa tapahtuu uusi vakava väkivallanteko
• syyskuu 2026: Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa käsitellään Pyynöstä koskevaa murhan yrityssyytettä.

Tämän aikajanan avulla näkyy selvästi myös ero jo ratkaistujen asioiden ja vuoden 2026 oikeudenkäynnin aikaan keskeneräisen syytteen välillä.

Mitkä rikokset on vahvistettu tuomioistuimessa?

Perttu Pyynösestä kirjoitettaessa on olennaista käyttää tarkkoja ilmaisuja.

Vantaan vankilan tapahtumista hänet on tuomittu:

• murhasta
• törkeästä raiskauksesta.

Näistä hänelle määrättiin elinkautinen vankeusrangaistus, jonka Helsingin hovioikeus piti voimassa helmikuussa 2025.

Lisäksi hänet on tuomittu vuoden 2022 oikeussalivälikohtaukseen liittyen:

• oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Riihimäen vankilan vuoden 2025 tapahtumaan liittyvä murhan yritys oli sen sijaan syyskuussa 2026 vielä syyteasia.

Mikä on vaarallisuusarvio?

Pyynösen oikeusasioiden yhteydessä julkisuuteen on noussut myös hänestä tehty vaarallisuusarvio.

Vaarallisuusarvio on eri asia kuin rikostuomio. Siinä asiantuntijat arvioivat esimerkiksi henkilön tulevaan vakavaan väkivaltaan liittyvää riskiä.

Vuonna 2026 julkaistujen tietojen mukaan Pyynönen oli arvioitu erittäin vaaralliseksi.

Tätä ei pidä tulkita uutena rikosnimikkeenä eikä itsenäisenä tuomiona. Kyse on asiantuntija-arviosta, joka liittyy rikosoikeudelliseen ja vankeinhoidolliseen kokonaisuuteen.

Vantaan sellimurha nosti esiin myös vankilaturvallisuuden

Vantaan vankilan henkirikos herätti Suomessa kysymyksiä siitä, miten vakavaa väkivaltaa voidaan ehkäistä suljetuissa laitoksissa.

Vankien turvallisuudesta vastaa vankeinhoitojärjestelmä, mutta suljetussa ympäristössä tapahtuvan väkivallan ehkäiseminen voi olla vaikeaa. Riskien arviointiin vaikuttavat muun muassa vankien rikostausta, käyttäytyminen, keskinäiset suhteet ja henkilöstön mahdollisuudet valvoa tilanteita.

Vantaan tapauksen jälkeen myös viranomaisten toimintaa tarkasteltiin erikseen.

Mahdollinen viranomaisvastuu on kuitenkin pidettävä erillään Pyynösen ja muiden tekijöiden rikosoikeudellisesta vastuusta.

Miksi Perttu Pyynösen nimi julkaistaan?

Suomalaisessa rikosjournalismissa rikoksesta epäillyn henkilön nimeä ei julkaista automaattisesti.

Nimen julkaiseminen riippuu esimerkiksi rikoksen vakavuudesta, henkilön asemasta, asian yhteiskunnallisesta merkityksestä ja siitä, missä vaiheessa oikeusprosessi on.

Pyynösen kohdalla hänen nimensä oli jo entuudestaan julkinen vakavan ja oikeusasteissa vahvistetun murhatuomion vuoksi.

Tämä ei kuitenkaan poista syyttömyysolettamaa uusissa asioissa.

Vaikka henkilöllä on aikaisempi elinkautinen murhatuomio, uuden rikossyytteen näyttö täytyy arvioida itsenäisesti.

Mitä elinkautinen vankeusrangaistus tarkoittaa Suomessa?

Elinkautinen on Suomessa ankarin käytössä oleva yksittäinen vankeusrangaistus.

Elinkautinen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että henkilö olisi varmasti vankilassa kuolemaansa asti.

Mahdollinen vapauttaminen arvioidaan myöhemmin erillisessä oikeudellisessa menettelyssä. Vapautumisesta ei päätetä silloin, kun elinkautinen alun perin määrätään.

Siksi Pyynösen mahdollisesta vapautumisajankohdasta ei voida antaa luotettavaa tarkkaa vuosilukua.

Tällä hetkellä keskeinen oikeudellinen fakta on se, että hän suorittaa murhasta ja törkeästä raiskauksesta määrättyä elinkautista vankeusrangaistusta.

Usein kysyttyä Perttu Pyynösestä

Kuka Perttu Pyynönen on?

Perttu Oskari Pyynönen on vuonna 1998 syntynyt suomalainen mies, joka tunnetaan julkisuudessa vakavista rikostuomioistaan ja niitä seuranneista oikeudenkäynneistä.

Mistä Perttu Pyynönen on tuomittu?

Hänet on tuomittu muun muassa Vantaan vankilan matkasellissä tehdystä murhasta ja törkeästä raiskauksesta. Näistä rikoksista hänelle määrättiin elinkautinen vankeusrangaistus.

Milloin Vantaan sellimurha tapahtui?

Henkirikos tapahtui Vantaan vankilassa tammikuussa 2022.

Milloin Pyynönen sai elinkautisen?

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vuonna 2023.

Pysyikö elinkautinen hovioikeudessa?

Kyllä. Helsingin hovioikeus piti Pyynösen murhasta ja törkeästä raiskauksesta saaman elinkautisen vankeusrangaistuksen voimassa 26. helmikuuta 2025.

Oliko Perttu Pyynönen syyntakeinen?

Kyllä. Sekä käräjäoikeus että Helsingin hovioikeus katsoivat hänen olleen Vantaan vankilan rikosten tekohetkellä syyntakeinen.

Mitä vuoden 2022 oikeussalissa tapahtui?

Pyynönen nousi paikaltaan ja lähti kanssasyytettyään kohti muovinen veitsi kädessään. Vartijat pysäyttivät tilanteen. Hänet tuomittiin myöhemmin oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Onko Pyynönen tuomittu Riihimäen vankilan vuoden 2025 teosta?

Syyskuun 2026 oikeudenkäyntitietojen perusteella asiassa käsiteltiin murhan yritystä koskevaa syytettä, mutta tuomiota ei ollut kyseisen käsittelyn aikaan vielä julkaistu. Siksi sitä ei tule kuvata vahvistettuna murhan yritystuomiona.

Mitä Pyynönen myönsi Riihimäen tapauksessa?

Hän myönsi valmistaneensa käyttämänsä teräaseen sekä käyttäneensä sitä toista vankia vastaan, mutta kiisti murhan yrityksen ja tappamistarkoituksen.

Mitä syyttäjä vaati?

Syyttäjä vaati vähintään kahdeksan vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta murhan yrityksestä. Lisäksi esitettiin vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä siltä varalta, ettei murhan yrityksen tunnusmerkistö täyttyisi.

Yhteenveto

Perttu Pyynösen rikokset ja oikeudenkäynnit muodostavat poikkeuksellisen vakavan ja pitkän rikosoikeudellisen kokonaisuuden.

Jo ennen tunnetuinta tapausta Pyynönen suoritti vankeutta vakavasta väkivaltarikoksesta. Tammikuussa 2022 Vantaan vankilan matkasellissä tapahtui henkirikos, josta Pyynönen ja toinen mies tuomittiin myöhemmin murhasta ja törkeästä raiskauksesta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin.

Pyynönen valitti tuomiostaan Helsingin hovioikeuteen. Helmikuussa 2025 hovioikeus kuitenkin katsoi käräjäoikeuden tavoin hänen syyllistyneen yhdessä toisen henkilön kanssa murhaan sekä törkeään raiskaukseen. Hovioikeus piti myös elinkautisen rangaistuksen ja arvion Pyynösen syyntakeisuudesta voimassa.

Sellimurhaa koskeneessa oikeudenkäynnissä tapahtui vuonna 2022 lisäksi poikkeuksellinen välikohtaus. Pyynönen lähti kanssasyytettyään kohti muovinen veitsi kädessään. Vuonna 2025 hänet tuomittiin tästä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta.

Kesäkuussa 2025 tapahtui Riihimäen vankilassa jälleen vakava väkivaltatilanne. Syyskuussa 2026 Pyynönen oli tämän tapahtuman vuoksi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa syytettynä murhan yrityksestä. Hän myönsi käyttäneensä itse valmistamaansa teräasetta toista vankia vastaan mutta kiisti tappamistarkoituksen. Oikeudenkäyntiraportoinnin aikaan lopullista tuomiota ei vielä ollut annettu.

Perttu Pyynösestä kirjoitettaessa tärkein journalistinen periaate on pitää vahvistetut tuomiot ja keskeneräiset syytteet erillään toisistaan. Murhasta, törkeästä raiskauksesta ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta annetut ratkaisut ovat rikostuomioita. Riihimäen vankilan vuoden 2025 tapahtumaan liittyvä murhan yritys puolestaan oli syyskuun 2026 käsittelyn aikaan edelleen oikeudessa ratkaistava syyte.

Juuri tämä erottelu tekee Perttu Pyynösen rikoksista ja oikeudenkäynneistä kirjoitetusta kokonaisuudesta sekä oikeudellisesti täsmällisen että suomalaiselle lukijalle luotettavan.