Reikä hampaassa – oireet, hoito ja tehokas ehkäisy

Reikä hampaassa on yleinen suun terveyteen liittyvä ongelma, joka voi kehittyä pitkään ilman selviä oireita. Hampaiden reikiintyminen eli karies alkaa, kun suun bakteerien tuottamat hapot liuottavat hampaan pinnan mineraaleja. Hoitamattomana vaurio voi edetä syvemmälle ja aiheuttaa vihlontaa, hammassärkyä tai tulehduksen.

Kaikki alkavat reiät eivät kuitenkaan tarvitse paikkaamista. Varhaisessa vaiheessa havaittu kariesvaurio voidaan usein pysäyttää hyvällä omahoidolla ja tarvittaessa hammaslääkärin tekemillä ehkäisevillä toimenpiteillä.

Mistä reiän tunnistaa, voiko se parantua itsestään ja milloin hammas on paikattava? Tässä artikkelissa käydään läpi hampaiden reikiintymisen syyt, oireet, hoitovaihtoehdot ja ehkäisy suomalaisen hammashoidon suositusten pohjalta.

Miksi hampaaseen tulee reikä?

Hampaan reikiintyminen on vähitellen etenevä prosessi, johon vaikuttavat suun bakteerit, ruokailutottumukset, syljen ominaisuudet ja hampaiden puhdistaminen.

Suun bakteerit käyttävät ravinnokseen esimerkiksi ruoasta saatavia sokereita ja tuottavat niiden aineenvaihdunnan seurauksena happoja. Happamuus saa hammaskiilteen mineraaleja liukenemaan. Tätä kutsutaan demineralisaatioksi.

Sylki auttaa palauttamaan mineraaleja hampaan pintaan ja vähentämään suun happamuutta. Jos happohyökkäyksiä tapahtuu usein, hampaan luonnolliset suojamekanismit eivät välttämättä riitä estämään vaurion kehittymistä.

Reikiintymisriskiä lisäävät erityisesti runsas sokerin käyttö, jatkuva napostelu, puutteellinen suuhygienia ja suun kuivuminen.

Myös syljeneritystä vähentävät lääkkeet ja sairaudet voivat suurentaa riskiä. Hampaiden reikiintyminen ei siis johdu pelkästään makeisten syömisestä.

Reikä hampaassa – yleisimmät oireet

Hampaan reikä ei välttämättä tunnu miltään alkuvaiheessa. Hammas voi näyttää ja tuntua tavalliselta, vaikka sen pinnalla olisi jo alkanut kariesvaurio.

Reikiintymisen edetessä oireet voivat muuttua selvemmiksi.

Hampaan vihlonta ja arkuus

Yksi mahdollinen oire on vihlaisu kylmää juomaa tai ruokaa nautittaessa. Hammas saattaa reagoida myös muihin lämpötilan muutoksiin.

Vihlonta ei kuitenkaan aina tarkoita reikää. Sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi paljastuneet hammaskaulat, halkeamat tai vanhan paikan saumakohdan ongelmat.

Pelkästään oireen perusteella ei siksi voi päätellä, tarvitseeko hammas paikkaamista.

Hammassärky ja purenta-arkuus

Syvemmälle edennyt reikiintyminen voi aiheuttaa jomottavaa särkyä tai kipua purtaessa. Jos vaurio ulottuu hampaan ytimeen, seurauksena voi olla hammasytimen tulehdus.

Tällöin kipu voi olla voimakasta, ja hammas saattaa aristaa myös kuumaa tai koputtamista.

Hammassärky kannattaa aina selvittää hammaslääkärissä, vaikka oire välillä helpottaisi.

Miltä reikä hampaassa näyttää?

Alkava kariesvaurio voi näkyä hampaan pinnalla vaaleana, liitumaisena muutoksena. Pidemmälle edennyt vaurio voi puolestaan näkyä tummempana kohtana tai selvästi rikkoutuneena hampaan pintana.

Kaikki tummentumat eivät kuitenkaan ole aktiivisia reikiä. Myös pysähtynyt kariesvaurio voi olla tumma.

Reikiintymistä esiintyy erityisesti poskihampaiden purupinnoilla, hammasväleissä ja ienrajoissa. Myös vanhojen paikkojen saumakohdat voivat olla alttiita kariekselle.

Hammasvälissä sijaitsevaa vauriota ei välttämättä huomaa peilistä. Hammaslääkäri tutkii hampaiden pinnat ja käyttää tarvittaessa röntgenkuvia vaurion laajuuden arvioimiseen.

Omatoiminen tarkastelu ei korvaa ammattilaisen tekemää tutkimusta.

Voiko reikä hampaassa parantua itsestään?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pitkälle reikiintyminen on edennyt.

Alkava kariesvaurio voidaan usein pysäyttää, jos hampaan pinta on vielä riittävän ehjä ja se pystytään pitämään puhtaana. Fluoridi ja syljen mineraalit voivat auttaa palauttamaan mineraaleja vaurioituneeseen kiilteeseen. Tätä kutsutaan remineralisaatioksi.

Jos hampaan pintaan on jo muodostunut selvä, puhdistamista vaikeuttava onkalo, vaurio ei tavallisesti korjaannu pelkällä harjaamisella.

Pysyvissä hampaissa paikkaamista ei yleensä suositella pelkästään kiilteeseen rajoittuviin vaurioihin. Myös joitakin hammasluun uloimpaan osaan edenneitä vaurioita voidaan pysäyttää, jos niiden pinta pysyy puhtaana.

Hoidon valinta edellyttää hammaslääkärin arviota vaurion aktiivisuudesta, syvyydestä ja sijainnista.

Miten reikä hampaassa hoidetaan?

Hoitotapa määräytyy vaurion laajuuden ja hampaan kunnon perusteella. Tavoitteena on pysäyttää reikiintyminen ja säilyttää mahdollisimman paljon tervettä hammaskudosta.

Alkavan reiän pysäytyshoito

Kun vaurio havaitaan ajoissa, hammaslääkäri voi suositella tehostettua omahoitoa, fluorikäsittelyjä tai muita hampaan pintaa suojaavia menetelmiä.

Pysäytyshoitoon kuuluu myös reikiintymisen syiden selvittäminen. Pelkkä yksittäisen kohdan käsittely ei riitä, jos suun olosuhteet suosivat uusien vaurioiden syntymistä.

Alkavia vaurioita seurataan yksilöllisesti. Tarvittaessa hammaslääkäri voi arvioida tilanteen uudelleen esimerkiksi 3–6 kuukauden kuluttua.

Hampaan paikkaaminen

Jos reikä on edennyt eikä sitä voida pysäyttää ilman korjaavaa hoitoa, hammas voidaan paikata.

Paikkaushoidossa vaurioitunutta hammaskudosta käsitellään ja puuttuva rakenne korvataan sopivalla paikka-aineella. Käytettäviä materiaaleja ovat esimerkiksi yhdistelmämuovi ja keraamiset materiaalit.

Paikkauksen tarkoituksena on suojata hammasta, palauttaa sen toiminta ja mahdollistaa puhdistaminen.

Juurihoito ja hampaan poistaminen

Jos reikiintyminen on aiheuttanut hampaan ytimen tulehduksen tai kuolion, hammas voi tarvita juurihoitoa.

Juurihoidolla pyritään poistamaan tulehdus ja säilyttämään hammas. Jos hammas on vaurioitunut niin pahasti, ettei sen säilyttäminen ole mahdollista, poistaminen voi olla tarpeen.

Kaikki syvätkään reiät eivät automaattisesti tarkoita juurihoitoa tai hampaan poistamista.

Milloin reiän vuoksi pitää hakeutua hammaslääkäriin?

Jos epäilet hampaassasi reikää, varaa aika suun terveydenhuoltoon, vaikka kipua ei olisi. Varhainen tutkimus voi mahdollistaa vaurion pysäyttämisen ilman paikkaamista.

Hammassäryn vuoksi on syytä hakeutua tutkimuksiin myös silloin, kun kipu välillä häviää.

Ota heti yhteyttä hammaspäivystykseen, jos hammassärkyyn liittyy selvää kasvojen turvotusta, korkea kuume, huomattava suun avaamisen vaikeus tai nielemisvaikeus.

Hengitysvaikeus on hätätilanne, jossa on soitettava hätänumeroon 112.

Tilapäisesti kipua voi helpottaa itselle sopivalla apteekin itsehoitokipulääkkeellä. Lääkkeen sopivuus ja annostus tulee tarkistaa, eikä kivun lievittyminen poista varsinaisen hammashoidon tarvetta.

Näin ehkäiset hampaiden reikiintymistä

Reikiintymistä ehkäistään ensisijaisesti päivittäisillä suunhoitotottumuksilla. Suomessa käytössä olevat Käypä hoito -suositukset painottavat erityisesti seuraavia toimintatapoja:

• Harjaa hampaat fluorihammastahnalla kahdesti päivässä.
• Puhdista hammasvälit päivittäin sopivalla välineellä.
• Noudata säännöllistä ateriarytmiä.
• Vältä runsasta ja jatkuvaa sokeripitoisten tuotteiden napostelua.
• Käytä vettä ensisijaisena janojuomana.
• Huolehdi suun kuivumisen hoidosta, jos syljeneritys on vähentynyt.

Fluorihammastahna on erityisen tärkeä ehkäisykeino. Fluoridi vähentää mineraalien liukenemista ja tukee hampaan pinnan uudelleenmineralisoitumista.

Harjauksen jälkeen hammastahna syljetään pois. Runsasta vedellä huuhtelua kannattaa välttää, jotta fluoridia jää vaikuttamaan hampaan pinnalle.

Myös ksylitolituotteista voi olla hyötyä. Käypä hoito -suosituksen mukaan ksylitolia voidaan käyttää erityisesti ruokailujen jälkeen osana muuta karieksen ehkäisyä.

Reikä lapsen hampaassa – mitä vanhempien pitää tietää?

Myös maitohampaat voivat reikiintyä, eikä niiden hoitoa pidä laiminlyödä sillä perusteella, että hampaat vaihtuvat myöhemmin pysyviin.

Lasten hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä korostuvat aikuisten apu, säännöllinen harjaaminen ja oikean fluorihammastahnamäärän käyttäminen.

Käypä hoito -suosituksen mukaiset tavalliset fluorihammastahnan käyttömäärät ovat seuraavat:

Lapsen ikä	Hammastahnan määrä	Fluoridipitoisuus
Alle 3 vuotta	Sipaisu tai riisinjyvän kokoinen määrä	1 000–1 100 ppm
3–5 vuotta	Lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoinen määrä	1 000–1 100 ppm
Vähintään 6 vuotta	0,5–2 cm	1 450 ppm

Hampaat harjataan kahdesti päivässä. Taulukon suosituksissa on erityistilanteita koskevia poikkeuksia esimerkiksi silloin, kun käyttöveden fluoridipitoisuus on poikkeuksellisen korkea.

Aikuisen tulee huolehtia tahnan annostelusta ja auttaa lasta harjaamisessa hänen taitojensa mukaan.

Mitä reiän hoito maksaa Suomessa?

Hampaan reiän hoitokustannukset riippuvat siitä, tarvitaanko tutkimuksen lisäksi esimerkiksi paikkaus vai laajempaa hoitoa.

Suomessa alle 18-vuotiaiden julkinen suun terveydenhuolto on maksutonta. Aikuisilta peritään julkisessa hammashoidossa asiakasmaksuja, joihin voivat sisältyä käynti- ja toimenpidemaksut.

Yksityisellä hammaslääkärillä hinnat määräytyvät palveluntarjoajan hinnaston mukaan. Kela korvaa osan korvaukseen oikeuttavan yksityisen hammashoidon kustannuksista, mutta korvaus ei välttämättä kata suurta osaa kokonaislaskusta.

Kela ei korvaa julkisessa hammashoidossa syntyneitä asiakasmaksuja.

Tarkkaa paikkauksen hintaa ei siksi voi päätellä pelkästään siitä, että hampaassa on reikä. Hammaslääkärin tutkimuksessa selviää tarvittava hoito ja sen laajuus.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko hampaassa olla reikä ilman kipua?

Kyllä. Alkava karies on usein täysin oireeton. Siksi pelkkä kivuttomuus ei tarkoita, että hammas olisi terve.

Voiko pienen reiän hoitaa kotona?

Alkavan kariesvaurion etenemistä voidaan pysäyttää tehokkaalla omahoidolla. Jos hampaan pintaan on jo syntynyt varsinainen onkalo, se voi vaatia paikkaamista. Hammaslääkäri arvioi hoitotarpeen.

Onko musta piste hampaassa aina reikä?

Ei. Tumma kohta ei yksin osoita aktiivista kariesta. Muutos kannattaa tutkituttaa, jotta sen syy voidaan selvittää.

Voiko paikattu hammas reikiintyä uudelleen?

Kyllä. Reikiintymistä voi syntyä myös paikan saumakohtaan. Säännöllinen puhdistaminen on tärkeää paikatuissakin hampaissa.

Yhteenveto

Reikä hampaassa voi kehittyä huomaamatta, mutta ajoissa havaittu kariesvaurio voidaan usein pysäyttää ennen varsinaista paikkaushoitoa. Pitkälle edennyt reikiintyminen voi puolestaan aiheuttaa hammassärkyä ja vaatia laajempia hoitotoimenpiteitä.

Paras tapa ehkäistä reikiintymistä on yhdistää huolellinen päivittäinen hampaiden puhdistus, fluorihammastahna ja säännölliset ruokailutottumukset.

Jos epäilet hampaassasi reikää, ammattilaisen tekemä tutkimus on luotettavin tapa selvittää tilanne ja valita oikea hoito.